3.8.2010

29 vuotta sitten...




Isä, missä olet nyt,
kun heikko oon
sun kainaloon tahtoisin nyt käpertyä
niin kuin pienenä

Nyt on ilta
täällä sängyn vierellä hyräillä,
voisit uneen minut tytön, jota pimeys
peiton alla pelottaa

Minä rukoilen, on koti hiljainen
sinä lähdit pois, kun eniten sua tarvitsin
Minä rukoilen hiljaa toivoen,
että löydät vielä joskus tänne takaisin

-Kaija Koo-

1 kommentti:

Leena kirjoitti...

Mä aluksi luulin että olit itse kirjoittanut omia ajatuksiasi.
On siitä jo kauan aikaa.
Elämän on vain jatkuttava, vaikkakin olishan se ollut erilaista jos Voitto eläisi.