Menin aamulla bussilla töihin ja kun odotin bussia joka oli myöhässä niin mietin että oisin nytkin jo pitkällä jos vaan pyörällä olisin mennyt. Loppumatkasta olisin kyllä kastunut läpimäräksi. Kotiinpäin tullessa sitten odotin lähes 10min bussia ja toivoin mielessäni että sadepäiviä ei tule enää monta että pyörällä pääsee. Joo joo pääsee sitä sateellakin pyörällä, mutku mutku, seliseli..
Meillä on töissä kaks lokinpoikasta. Toinen meinas tulla sisälle saakka, ei siitä varmaan olisi paljon työkaveriksi ollut. Pitää tästä lähin pitää töissä ovea kiinni eikä niin tuuletella ettei joudu pian lintujahtiin.
Kotiin tullessa puhelin soi ja äiti ilmoitti enoni kuolleen, "laivaraha"-eno. Saimme siis veljeni kanssa enoltani ensimmäiset 5mk kolikot ja niissähän oli laivan kuva takana. Joten siitä nimitys :) Ja muistan aina kun eno antoi meille kaikki uudenvuoden raketit jotka oli ostanut ja veljeni sai ne ampua. Ne oli hienoja. Ja kun enoni hieroi kasvukipusia jalkojani kun olin lapsi.
Muistoja on paljon vaikka siitä on varmaan yli 10vuotta kun viimeeksi enoni näin..
Paina pääsi enkelin syliin
ja näe ihanaa unta,
sillä kotisi on nyt
kaunis taivaan valtakunta.
3 kommenttia:
Tie valmis on, ja päässä sen
vastaus löytyy ikuinen,
ja kerran ehjä ihminen
ylistää tietä Kristuksen.
(Virsi 511, 7:säkeistö.)
Osanottoni.
Hienosti sait asian "paperille" surumme ja ikävämme on yhteinen.
Kiitos Maisu, että kerroit muistoistasi. Olivat minulle ihan "uusia".
Ei ole tullut niistä koskaan juteltua.
Lähetä kommentti