4.12.2011

4.luukku






Tämä oli ensimmäinen kuva jonka otin kalenteria varten. Ja kuten huomaa, kännykällä.

Suklaa oli makeaa. Mutta hyvää.

Tänään kävi seuraavanlainen tapaus:

Kävin kaupassa ja kun jäin bussista istui siinä pysäkillä nainen ja mietin että tarviikohan apua kun oli vähän oudon oloinen. No lähdin kuitenkin poispäin kävelemään kunnes huomasin että nainenkin nousee ylös ja kaatuu heti pyörätielle pahannäkösesti.
Mentiin erään toisen naisen kanssa naisen luokse ja huomasin että tämä on humalassa. Sanoi heti että hänellä on diabetes. Auttajaksi minun kanssa tullut nainen soitti 112 ja kertoi että täälä tarvitaan apua. Kertoi että potilaalla on diabetes (myöhemmin selvisi että ei insuliinihoitoinen) ja samalla tämän potilas sanoi että olo on huono.
Oli tosi kylmä ja nainen makasi maassa. Saattiin nainen pysäkin penkille istumaan josta hän pian kupsahti maahan. Sitten hän alkoikin raivoamaan (huutamaan ja karjumaan) ja sanoi että haluaa kotiin koska hänellä on kaksi kissaa ja ei voi jättää niitä.
Sanoin että apua on tulossa.
Auttaja nainen soitti jo toistamiseen hätäkeskukseen ja selvisi että ambulanssia ei olekaan lähetetty vaan poliisit tulevat kun ehtivät.
Nainen piteli myös rannettaan kun varmasti kaatuessaan otti kädellä vastaan.
Nainen oli tosi raivoissaan kun meillä ei ollut antaa tulta. Kaatoi koko laukun sisällön maahan ja etsi sytkäriä. Siivosin sen sisällön takasin laukkuun.
Haukkui meidät täysin.
Ei me voitu sitä siihen jättääkään vaikka mieli jo teki.
Vihdoin 40min päästä poliisit (tosi nyrpeät) tulivat paikalle. Tämä toinen auttaja nainen selitti tilanteen ja itse sanoin että naisella sattuu käteen. Poliisi vaan hymähti.
Nainen alkoi raivoamaan poliiseille ja pyysi tupakkaa.
Itse lähdin siinä vaiheessa pois ja kyllä se toinen (nais)poliisi sitten sanoi kiitos ilmoituksesta.
Mitä tuossa tilanteessa pitää tehdä? Onko oikeasti odotettava siinä että poliisit tulee paikalle. Olin itse ihan jäässä kun olin jo ensin 15min odottanut bussia (liian vähissä vaatteissa, oma vika ).

Itsellä ei ollut kiire mihinkään mutta jos olisi ollut niin en tiä mitä olisin tehnyt varisinkin jos yksin olisin ollut auttajana ja poliiseilla olisi kestänyt.

Kävin kaupassa ja kun n.vartin päästä tulin pois oli poliisit ja nainen vieläkin siinä.

Ymmärrän että poliiseilla on kiire, varsinkin täälä Helsingissä lauantai alkuillasta. Mutta mitä jos pakkasta olisi ollut -20 ja nainen istuu/makaa maassa ja me auttajat palellaan.

Omatunto ei vaan voinut jättää naista joka ei jaloillaan pysy omanonnen nojaan. Tätä auttaja naista en halunnut yksin siihen jättää vaan oltiin yhdessä kokoaika.

Miten itse olet/olisit toiminut?

3 kommenttia:

kaisa jouppi kirjoitti...

Oikein toimit.
Auttaisin minäkin, jos eteen sattuisi autettavaa.
Tuo "raivoaminen" on tuttua minulle kun kyseessä on diabetes-potilas.
Rakas velivainajani kiukkusi mahdottomasti joskus ja antoi kaikkien kuulla mitä olivat miehiään, mutta kun sai syödäkseen muuttui kun eri ihmiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Joo tuosta raivoamisesta ei kannata ottaa itseensä, se kuuluu asiaan eikä henkilö sille mitään voi. Tosin jos oikein ymmärsin, henkilö oli myös humalassa, mutta varmasti silti diabetes oli suurin syy sekavuuteen.

Marja-Leena kirjoitti...

Hienoa, että jaksoit auttaa ja odottaa niitä poliiseja. Toivottavasti nainen sai myös poliiseilta apua.